Saako ikäihminen ruuasta tarpeeksi ravintoa?

Moni ikäihminen syö huolestuttavan huonosti. Kotona asuvista 80-vuotiaista vain joka neljäs saa suositellun määrän proteiinia ruuastaan. Myös hyvien rasvojen sekä vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti on usein riittämätöntä.

Ravitsemustieteen dosentti Merja Suominen tietää, mitä haittaa huonosta ravitsemuksesta on ikäihmisen terveydelle ja toimintakyvylle.

”Ravitsemusongelmat johtavat hoitamattomina virheravitsemuksen noidankehään: lihaskatoon, toimintakyvyn heikkenemiseen sekä usein myös laihtumiseen, iho-ongelmiin ja infektiokierteeseen. Sairauksista toipuminen hidastuu, sairaalassaoloajat pitenevät ja hoitojen teho heikkenee.” Ravitsemustila on melko hyvä kotona asuvilla 65–74-vuotiailla, mutta heikkenee 80 ikävuoden jälkeen. ”Kasvisten lisäksi riittävä proteiinin saanti on iän myötä entistä tärkeämpää. Kun ikääntyvän ravitsemustila saadaan paremmaksi, vointi voi kohentua jo muutamissa viikoissa.”

Oireet

Ruoka maistuu huonosti monelle ikääntyvälle, ja huonolaatuinen ja vähän proteiinia sisältävä ruokavalio voi johtaa vajaaravitsemukseen. Sen oireita ovat muun muassa väsymys ja heikkous. Arkiaskareista selviytyminen voi vaikeutua. Vastustuskyky heikkenee, ja esimerkiksi flunssat saattavat iskeä helpommin. Tapaturmien ja kaatumisien riski kasvaa. Haavat paranevat huonosti ja toipuminen sairauksista hidastuu.

Kun syö huonosti, ei jaksa liikkua. Kun ei liiku, lihakset surkastuvat, aineenvaihdunta hidastuu ja ruoka maistuu entistä huonommin. Lihasmassan vähenemisen myötä kehon aineenvaihdunta muuttuu haitalliseen suuntaan.

Näin tutkitaan

Säännöllinen punnitus on helppo tapa seurata omaa ravitsemustilaansa. Jos paino laskee tahattomasti useita kiloja muutamassa kuukaudessa, syy tulisi selvittää. Toisaalta myös ylipainoisen ikääntyvän ravitsemustila voi olla heikentynyt esimerkiksi yksipuolisen ruokavalion tai runsaan alkoholin käytön seurauksena. Ihminen voi olla yhtäaikaa lihava ja hauras.

Jos epäilee, että omassa ravitsemuksessa on puutteita, kannattaa hakeutua ikääntyneiden ravitsemukseen perehtyneen ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Ravitsemustilaa voidaan arvioida erilaisilla testeillä.
Jos tuntuu, että mikään ei maistu, lääkitys kannattaa tarkistaa lääkärin kanssa. Monet sairaudet ja lääkkeet huonontavat ruokahalua. Lääkäriltä voi saada myös lähetteen verikokeisiin, joilla voidaan tutkia elimistön ravitsemustilaa.

Keskeiset kysymykset

Ravitsemustilan arvioinnissa keskeistä ovat painonmuutokset. Laihtuminen ja painonvaihtelu ovat ikääntyvälle pahasta. Kun paino putoaa tai sahaa edestakaisin, myös lihaksia katoaa. Kun tähän lisätään lihasten rapistuminen, ikäihminen voi menettää lihaksia niin paljon, että kaatumisriski kasvaa.

Moni ikäihminen ei tiedosta, kuinka iso merkitys hyvällä ravitsemuksella ja liikunnalla on terveydelle. Välttämättä ei ymmärretä, että painonlasku sellaisenaan on huono asia. Aiemmin pyöreähkö saattaa olla hyvillään tahattomasta laihtumisestaan.

Näin hoidetaan

Heikentynyt ravitsemustila hoidetaan yksilöllisesti. Ammattilainen auttaa koostamaan ruokavalion monipuoliseksi ja ravitsemuksellisesti laadukkaaksi niin, että henkilökohtaiset mieltymykset, toiveet ja tottumukset otetaan huomioon.

Keskeistä on riittävä proteiinin saanti, koska proteiinin hyväksikäyttö elimistössä heikkenee iän myötä. Sai-
rauksien, leikkausten ja leikkauksista toipumisen aikana proteiinin tarve vielä lisääntyy. Ikääntyneen ihmisen on saatava ravinnostaan 1,2−1,4 grammaa proteiinia vuorokaudessa painokiloa kohden eli proteiinia tarvitaan helposti 70−100 grammaa päivässä. Käytännössä jokaisella aterialla ja välipalalla on hyvä olla jotakin proteiinipitoista.
Liikkumista on suositeltavaa lisätä. Liikunta lisää energiankulutusta ja auttaa kasvattamaan lihasmassaa.

Toipumisaika

Vointi kohenee usein muutamassa viikossa, kun ravitsemustila paranee. Kun keho on vahvistunut ruualla, voimia on myös liikkumiseen. Jo kuukaudessa voi huomata selkeitä muutoksia jaksamisessaan.

Pysyvät vaikutukset

Jaksaminen paranee, liikkuminen helpottuu ja arki sujuu vaivattomammin. Sairauksista toipuminen nopeutuu ja haavat paranevat paremmin.

Riskitekijät

Vajaaravitsemuksen ja lihaskadon riskiä lisäävät ikääntyvillä liian vähäinen energian, proteiinin ja muiden ravintoaineiden saanti, laihduttaminen, liikkumattomuus, sairaudet ja yksinäisyys.

Erityisen suuri vajaaravitsemuksen riski on yksin asuvilla muistisairailla.

Näin pienennät riskiä

Syö monipuolisesti kasviksia ja hedelmiä, täysjyväviljatuotteita, hyviä rasvoja, maitotaloustuotteita ja riittävästi lihaa, kalaa tai kanaa.

Liiku päivittäin ja huolehdi lihaskunnostasi. Tapaa ihmisiä ja mene mukaan ryhmätoimintaan.
Seuraa painoasi. Tärkeää on, että pai no pysyy suhteellisen vakaana. Lievä ylipaino on iän myötä suojaava tekijä.

Asiantuntijana ravitsemustieteen dosentti Merja Suominen Gerontologinen ravitsemus Gery ry:stä.

Viva 9/15 

Lisää papua

Mistä proteiinia?

Maitovalmisteista, lihasta, kalasta, kananmunista, palkokasveista sekä täysjyväviljasta.

Mikä auttaa, jos ruoka 
maistuu huonosti?

Ruuan lisänä voi käyttää apteekista saatavia täydennysravintovalmisteita. Niissä on pienessä määrässä runsaasti proteiinia, energiaa ja suojaravinteita.

Millainen liikunta ehkäisee
lihaskatoa?

Kuntosaliharjoittelu, kotijumppa, pyöräily, portaiden nouseminen, kävely, tanssi. Kaikenlaisesta liikunnasta on hyötyä.

Viva

Teksti:Pirkko Tuominen
Avainsanat: ikäihmiset, ravinto, terveys

Kommentit

Oma kommentti