Verosuunnittelu kannattaa miettiä tarkkaan

Perintö- ja lahjaverosta kertyi suomalaisten yhteiseen kassaan noin 395 miljoonaa euroa vuonna 2011. Se on noin puoli prosenttia kaikista verotuloista, mutta verolajin sisällä jakaumia ei eritellä. Kovin harhaan ei kuitenkaan osu, jos väittää, että lahjaveron osuus on pieni.

Verosuunnittelu

– Verollisia lahjoituksia näyttää vuonna 2011 olleen noin 20 000 kappaletta, Verohallinnon henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikön ylitarkastaja Jarmo Salminen kertoo. Vaikka lahjoitusten lukumääräkin on varsin pieni, Salminen pitää suomalaisia tunnollisina lahjaveroilmoitusten täyttäjinä. Pikemminkin kyse on siitä, että verosuunnittelu on erittäin suosittua.

Jos jonkin veron maksuunpanolta vain voidaan laillisesti välttyä, mahdollisuutta käytetään aina innokkaasti, vaikka hyöty olisi vähäinenkin. Ja vaikka kustannukset ja vaiva olisivat hyötyyn nähden moninkertaiset.
– Voitto verottajasta on arvoaan suurempi, ja siinä on myös mahdollisuus kompastua näppäryyteen, ylitarkastaja Salminen hymähtää. Hänestä pelkän verohyödyn tavoittelu rajaa pelikenttää turhaan, koska vastikkeettomista varallisuudenlisäyksistä menevät verot eivät Suomessa ole kovin suuria, ainakaan toistaiseksi.

Ansoista varoittaa myös Veronmaksajain Keskusliiton lakiasiain johtaja Vesa Korpela. Hän painottaa, että vaikka verosuunnittelu on järkevä näkökulma päätöksenteossa, suuria ratkaisuja on aina harkittava huolella.
– Hallintaoikeuden pidättämisen tapaiset erityisjärjestelyt saattavat lisäksi johtaa erittäin ikäviin tilanteisiin. Ennen kuin oman asuntonsa omistusoikeutta rupeaa lahjoittelemaan kenellekään, on ehdottomasti ymmärrettävä, kuinka monenlaisia riskejä tällaiseen lahjoitukseen saattaa sisältyä. Korpela suosittelee isovanhemmille selkeitä rahalahjoja.

Asianajaja Salme Sandström kutsuu itseään leikillään iloiseksi veronmaksajaksi.
– Julkisuudessakin näkee, kuinka ihmiset ovat joutuneet rämpimään vain sen takia, että ovat yrittäneet pimittää jonkin satasen verottajalta. Se on minusta tyhmintä mahdollista säästämistä. Meidän yhteiskuntamme perustuu siihen, että veroja maksetaan. Pimittäminen on tietenkin eri asia kuin verosuunnittelu, mutta siihenkin Sandström toivottaa jonkinlaista tolkkua.
– Jos lahjoitusten avulla haluaa harjoittaa verosuunnittelua, pitää olla tarkkana ja selvittää, mitä lahjoitus käytännössä tarkoittaa.

Liiasta verosuunnittelusta voi saada näpeilleen. Myös Sandström painottaa, ettei omaa asuntoaan pidä mennä lahjoittelemaan verojen säästämiseksi, vaikka kuinka ajattelisi, että hallintaoikeus riittää. Kun ei koskaan tiedä, mitä eteen voi tulla.
– Lähtökohtana se, että säästetään veroja, johtaa helposti hötkyilyyn. Voidaan asiallisesti kysyä, onko se sinun asiasi ja tapahtuuko se sinun hyvinvointisi kustannuksella, että säästät lastesi tai lastenlastesi veroja jossain tulevaisuudessa. Eikö sinun asiasi ole pyrkiä hoitamaan taloudellisesti oma elämäsi mahdollisimman turvallisesti, mukavasti ja hyvin? Ja kaiketi olet siihen oikeutettukin.

Viva 6/2012

Tekstit: Marja Sulin
Kuva: Colourbox

Teksti: Viva
Avainsanat: perinnöt, seura-raha, verot, Viva, Viva-lehti

Kommentit

hei
Yritin kovasti löytää artikkelista jotauin useimpia aviopareja askarruttavasta asiasta. Nimittäin siitä, mitä tapahtuu toisen kuoltua. Testamentilla voi määrätä, että jälkeenjäävällä on oikeus asua kuolemaansa asti pariskunnan yhteisessä kodissa, mutta entä sitten, kun jälkeenjäänyt haluaa vaihtaa kodin pienempään?
Mitä tapahtuu rahalle, joka todennäköisesti jää asunnon vaihdossa? Onko kyseisellä puolisolla mahdollisuus halutessaan käyttää tämä raha? Tuleeko jälkeenjäävälle jättää asunnon hallintaoikeus. Voiko hän tällöin myydä asunnon. Nämä asiat kiinnostavat varmastikin useimpia aviopareja. Mitä tlisi tehdä?

Oma kommentti