Velkajärjestelyt – apua kannattaa hakea

Muista, että rahahuolissa ei ole mitään hävettävää – ja apua kannattaa hakea mieluiten heti.

Velkajärjestelyt

Miten meille käy? Asun aviomieheni kanssa omakotitalossa, joka on hänen nimissään. Puolisollani on myös velkaa omissa nimissään. Hän aikoo mennä Takuu-Säätiöön laskujensa kanssa.

Nimimerkillä, Onneton

Kerrot tilanteestanne niukasti, mutta päättelen, etteivät perheenne rahat tahdo riittää velkojen maksuun. On hyvä, että miehesi on menossa Takuu-Säätiöön. Se kertoo, että kuljette oikeaan suuntaan. Rahahuoliin kannattaa hakea apua heti, kun tuntuu, ettei omin voimin pärjää. Mitä kauemmin odottaa, sen mustempi mieli ja sen pahempaan solmuun asiat usein menevät.

Takuu-Säätiö on valtakunnallinen järjestö, joka auttaa maksu- ja velkavaikeuksissa olevia ihmisiä. Jos ehdit ja jaksat, käy säätiön kotisivuilla (www.takuu-saatio.fi). Niiltä löytyy paljon tietoa velka-asioista. Sivuilla on myös kertomuksia siitä, miten muut ovat talousvaikeuksiin päätyneet ja miten he ovat niistä selvinneet. Niiden lukeminen ei ratkaise teidän ongelmianne, mutta muistuttaa, ettei rahahuolissa ole mitään hävettävää ja että niistä selvitään.

Säätiöllä on myös maksuton neuvontanumero 0800 9 8009, johon vastataan arkisin kello 10–14. Siihen voi soittaa nimettömänä.

Rivien välistä luen, että olet kenties eniten huolissasi yhteisestä kodistanne. Varatuomari, asianajaja Harri Kontturin mukaan huoli ei ole täysin aiheeton: ”Koska kiinteistön omistava mies on myös velallinen, kiinteistö voidaan realisoida hänen veloistaan, vaikka sitä käytettäisiin yhteisenä kotina.” Pelkällä laskulla tai muulla vastaavalla asuntoa ei kuitenkaan pakkohuutokaupata. Tällaisiin toimiin vaaditaan aina lainvoimainen tuomio tuomioistuimesta.

Muista, että puolisot eivät kuitenkaan vastaa toistensa veloista: ”Puoliso joutuu vastuuseen vain siinä tapauksessa, että on taannut puolisonsa velan, jota tämä ei kykene maksamaan”, Kontturi sanoo. Maksumieheksi voi joutua myös sitä kautta, että on suostunut esimerkiksi yhteisesti omistetun omakotitalon kiinnittämiseen puolison velasta tai jos yhteisesti omistettu asunto-osake on puolison velkojen panttina. Velaton puoliso ei tällaisessakaan tilanteessa itse vastaa velasta, mutta jos velka jää maksamatta, osa hänenkin osuuttaan yhteisestä kodista saatetaan käyttää velan maksamiseen.

Teillä on kuitenkin vielä monta korttia kääntämättä. Ensimmäiseksi kannattaa yrittää neuvotella velkojien kanssa maksuaikojen pidentämisestä, lyhennysvapaista kuukausista ja viivästyskoroista. Maksutonta neuvotteluapua voitte saada kotipaikkakuntanne talous- ja velkaneuvojilta. Etenkin jos teillä on kalliita kulutusluottoja, Takuu-Säätiön takauksestakin saattaisi olla apua. Sen avulla pankista voi saada lainan, jolla muut velat saa maksettua pois. Ideana on, että kalliin rahan pääsee korvaamaan halvemmalla. Takaus myönnetään yleensä ihmisille, joiden velkakriisi on saanut alkunsa jostain ikävästä yllätyksestä kuten sairaudesta, työttömyydestä tai avioerosta. Takauksen saaminen edellyttää myös, että on tuloja, joiden avulla velan pystyy maksamaan takaisin. Maksuhäiriömerkintä ei kuitenkaan estä takauksen eikä lainan saamista.

Jos muu ei auta, käytettävissä on laissa säännelty yksityishenkilön velkajärjestely. Sen avulla voittamattomalta tuntuva tilanne voidaan saada hallintaan. Velalliselle vahvistetaan maksuohjelma, jonka mukaan hän maksaa velkojaan muutaman vuoden ajan. Kun aika päättyy, hän saa loput velat anteeksi.

Kontturin mukaan velkajärjestely on tavallisesti velallisen arkea ajatellen kohtuullinen: järjestelyssä lasketaan velallisen päivittäiset välttämättömät menot, vähennetään ne tuloista ja ylimenevästä osasta määritellään maksuvara, joka käytetään velkojen maksuun. Velkajärjestelyä haetaan velallisen kotipaikkakunnan käräjäoikeudelta.

Kunnalliset velkaneuvojat auttavat sekä Takuu-Säätiön takauksen hakemisessa että velkajärjestelyhakemuksen laatimisessa.

Teksti: Helena Ranta-aho
Kuva: Colourbox

Viva 6/2012Helena Ranta-aho

 

 

Kauppatieteiden maisteri, MBA, Helena Ranta-aho on työskennellyt taloustoimittajana
parikymmentä vuotta, viimeksi Viisas Raha -lehden toimituspäällikkönä, sitä ennen Taloussanomissa ja Talouselämässä. Nykyisin hän on vapaa taloustoimittaja.

Minun rahat vai sinun rahat ja pitääkö aikuisia lapsia auttaa? Rouva Raha -palstalla vastataan arjen rahankäyttöä koskeviin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi postitse osoitteeseen Viva-raha, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia tai sähköpostitse vivaraha@otavamedia.fi.

Teksti: Viva
Avainsanat: Rouva Raha, seura-raha, velat, Viva, Viva-lehti

Kommentit

Oma kommentti