Vanhat viimeisenä ulos

Pitäisikö viimeksi taloon tulleet irtisanoa ensiksi? Paranisiko senioreiden asema näin työmarkkinoilla? Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas vastaa. 

Seniori työmarkkinoilla

Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala ehdotti, että pohtisimme, pitäisikö siirtyä pitkään töissä olleita suosivaan irtisanomisjärjestykseen Ruotsin tapaan. Eli viimeksi tulleet irtisanottaisiin ensin. Mihin tämä auttaisi?
Uudistus säästäisi erityisesti yli viisikymppisiä irtisanomisilta, sillä he ovat usein työskennelleet pitkään samassa työpaikassa. Uudistuksen kannattajat näkevät tässä lääkkeen työurien pidentämiseksi, sillä varttuneena työttömäksi joutuneen on vaikea työllistyä, ja työmarkkinoilla on merkkejä ikäsyrjinnästä.
Hiljattain taloon tulleet, useimmiten nuoret, saisivat lähteä nykyistä useammin. Uudistus vähentäisi työpaikan vaihtamista, koska omasta paikasta kannattaisi pitää kiinni.

Palkansaajajärjestöt Akava ja STTK kannattavat ehdotusta, duunareiden SAK ja toisaalta työnantajien EK vastustavat. Miksi?
Työnantajat pyrkivät siihen, että työmarkkinoiden toiminta säädeltäisiin lakien ja sopimusten avulla nykyistä vähemmän. Irtisanomisjärjestys olisi heidän kannaltaan askel väärään suuntaan. Palkansaajille kysymys on monimutkaisempi, koska ikääntyneiden työllisyys parantuisi nuorempien kustannuksella.Tutkimustietoa ehdotuksen vaikutuksista on toistaiseksi niukasti.

Ruotsissa lainsäätäjä voi siis puuttua työpaikkojen irtisanomisjärjestykseen. Miksi Suomessa ajatellaan, että työnantaja päättää, keitä irtisanotaan?
Työvoiman palkkauksesta ja erottamisesta päättää lähtökohtaisesti työnantaja. Eri maissa työsuhteita kuitenkin säädellään ja työntekijöitä suojellaan työlainsäädännöllä ja työehtosopimuksilla. Säädösten sisältö vaihtelee eri maissa.
Laissa määritelty irtisanomisjärjestys edustaa melko yksityiskohtaista sääntelyä, joka saattaa lisätä pätkätöitä ikähaitarin nuoremmassa päässä.
Irtisanomisjärjestystä on määritelty joissain alakohtaisissa työehtosopimuksissa, joten asia ei ole aivan uusi meilläkään.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen aikoo selvittää Rantalan ehdotusta. Millaiseen välikäteen hän joutuu hallituksen ja ay-väen puristuksessa?
Isot eläkeratkaisut ovat laajoja paketteja, joissa osapuolet saavat sekä makeita että karvaita lääkkeitä. Keskustelussa on liiaksi unohdettu työnantajien penseys pitää varttuneita töissä ja palkata heitä. Työuratavoitteet eivät toteudu, jos ikääntyneen työvoiman kysyntä ei kasva.
Irtisanomisjärjestyksen ohella neuvottelupöydässä voisi olla vaikka ikääntyneiden työeläkemaksujen alentaminen ja työkyvyttömyyseläkkeiden rahoitusmallin korjaus. Nyt työnantajat pelkäävät palkata ikääntyneitä, koska lasku voi langeta työnantajalle, jos työntekijä joutuu työkyvyttömäksi.

Työnantajat eivät pidä 63 vuoden eläkeikää liian matalana. Onko EK eri linjoilla kuin käytännön palkkaajat?
Keskusjärjestön ja kentän välillä näyttää olevan aito ristiriita. EK ajaa vanhuuseläkkeen alaikärajan nostamista nykyisestä 63 vuodesta, mutta työnantajat ovat haluttomia siihen.Eläketurvakeskuksen kyselytutkimuksessa vain 13 prosenttia työnantajista olisi valmis työllistämään 63 vuotta täyttäneitä nykyistä enemmän. Jos eläkeikä nousee ilman parempaa työllisyyttä, paineet purkautuvat työkyvyttömyyseläkkeisiin, työttömyysturvaan ja toimeentulotukeen.
Asennemuutokset ottavat pitkän ajan. Äkkinäisten eläkeikäkorotusten sijasta kannattaisi alkuun vahvistaa varttuneen työvoiman palkkaamista.

Mitä työttömien 50‑60-vuotiaiden tulisi tehdä?
Muutosvalmiutta me kaikki tarvitsemme. Huolestuttavaa on se, että työnantajat ja myös työvoimaviranomaiset eivät usein halua tarjota koulutusta varttuneille. Muutoksiin sopeutumista ei tulisi sälyttää vain yksilöiden harteille, ja esimerkiksi eläkeuudistusten aikataulut tulisi sopia riittävän pitkiksi.

Kuka voittaa eläkemaksukiistan syksyllä?

  • Työkyvyttömyyseläkemaksuja perittiin liikaa suomalaisilta pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä 1990-luvulla. Nyt tästä potista on kasvanut iso eläkeriita työmarkkinaosapuolten välille.
    Asia nousee syksyllä esille, kun eläkejärjestelmästä ja sen uudistamisesta aletaan neuvotella. EK:n Lasse Laatunen ja SAK:n Lauri Lyly etunenässä käyvät silloin läpi eläkesysteemiämme täikammalla.
    Vielä ei ole saatu selvyyttä edes siitä, paljonko maksuja on kerätty liikaa. Ilmaan on heitetty ainakin luvut 1,6 miljardia, 800 ja 200 miljoonaa euroa. Kerättyä pottia on jo purettu alentamalla pienten ja keskisuurten yritysten työkyvyttömyysmaksua. Nyt EK haluaa kaikkien yritysten tel-maksun pysyvän ennallaan — myös suurten yritysten, jotka eivät ole ylimääräistä edes maksaneet. SAK taas on jo pitkään esittänyt maksujen korotusta.

 

Julkaistu Vivassa 7/2013.

Teksti: Riitta Lehtimäki
Kuva: Colourbox

 

Teksti: Viva
Avainsanat: eläkekoulu, irtisanominen, seura-raha, Viva, Viva-lehti

Kommentit

Oma kommentti