Yhteisöllinen asuintalo – Mitä se tarkoittaa?

Miten pääsee yhteisölliseen asuintaloon? Kuinka kalliiksi yhteisöllisyys tulee? Sopiiko yhteisöasuminen ujolle?

Miten pääsee yhteisöasuntoon?

Olen kuullut yhteisöasumisesta tai yhteisöllisestä asumisesta, mutta mitä ne ovat? Miten sellaiseen pääsee?

SENIORI VUOKRALLA

VASTAUS

Olet ajan hermolla: yhä useampi seniori haluaa laillasi asumista, jossa on tarjolla seuraa ja toimintaa.

Yhteisöasuminen tai asumisyhteisö viittaa yleensä siihen, että talon tai yhteisön toiminta on kokonaan asukkaiden itsensä käsissä. Jokaisella ruokakunnalla on oma vuokra- tai omistusasuntonsa, mutta osa arjen toiminnoista, vaikkapa ruuanlaitto, on voitu siirtää yhteistiloihin.

On yhteiset toimintasäännöt, ja asukkaiden on sitouduttava osallistumaan jollakin tavoin talon toimintaan ja sen pyörittämiseen.

Asumisyhteisön taustalla on yleensä jokin yhdistys. Esimerkiksi Aktiiviset Seniorit ry on rakennuttanut Helsingissä yhteisötalot Loppukiri ja Kotisatama. Ne ovat omistusasuntoja ja sijaitsevat keskeisillä paikoilla Helsingissä. Niiden hinnat ovat korkeita, vaikka Hitas-taloina ne ovat hieman tavanomaista omistusasuntoa halvempia. Asunnon ostajista tulee yhdistyksen jäseniä.

Yhteisöllinen asuminen taas on tutkimuksissa määritelty väljemmin. Asukkaat voivat valita, paljonko he ovat mukana toiminnassa ja sen järjestämisessä. Esimerkiksi vuokra-asuntoja ja seniorien asumisoikeusasuntoja moniin kaupunkeihin rakennuttanut Setlementtiasunnot Oy korostaa, että yhteisöllisyys on asukkaille mahdollisuus, mutta ei velvollisuus. Samaa painottaa myös Jyväskylän seudulla toimiva Varttuneiden asumisoikeusyhdistys JASO.

Setlementtiasumisoikeusasuntoja ja JASO:n asumisoikeusasuntoja voi hakea 55 vuotta täyttänyt henkilö. Tulo- ja omaisuusrajoja ei ole, mutta hakija tarvitsee jonotusnumeron siitä kunnasta, jonka alueelta hän hakee. Sitten ilmoittaudutaan halutun talon omistajalle tai aso-yhdistykselle. Asunnon saa se, jolla on pienin jononumero.

Yhteisöllisestä asumisesta kannattaa tiedustella myös niistä yhdistyksistä ja järjestöistä, jotka ovat jo rakentaneet yhteisötaloja. Myös kunnan asuntotoimistosta, kiinteistövirastosta tai sosiaalipalveluista voi löytyä tietoa sellaisista hankkeista ja jo olemassa olevista yhteisöllisistä taloista.

Esimerkiksi Asuntosäätiö, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas ja Setlementtiasunnot rakennuttivat juuri Sukupolvienkortteliin Helsingin Jätkäsaareen. Eri sukupolvia yhdistävä vuokra- ja omistusasuntojen kortteli tuo tavallaan kyläyhteisön kaupunkiin. Korttelivalmentaja auttaa, tukee ja kannustaa asukkaita löytämään ja ylläpitämään yhteistä tekemistä. Mahtavat olla onnellisia ne ensimmäiset asukkaat, jotka ovat juuri muuttaneet kortteliin!

Mitä maksaa?

Kuinka kallista yhteisöllinen asuminen on?

KESKITULOINEN

VASTAUS

Yhteisöasumisessa ei kuukausikuluja välttämättä ole sen enempää kuin muissakaan kerrostaloissa. Mutta asuinyhteisöt voivat periä pieniä maksuja kattamaan yhteisistä tiloista syntyviä kustannuksia.

Kustannukset kannattaa selvittää ennakkoon, samoin se, mitä kuuluu mahdolliseen kuukausimaksuun. Henkilökuntaa tai palveluja ei ole, koska asukkaat hoitavat esimerkiksi siivouksen itse.

Yhteisöllisessä asumisessa kalleus riippuu asumistavasta. Esimerkiksi seniorien asumisoikeusasunnon saaneen täytyy maksaa aso-maksu, joka on noin 15 prosenttia asunnon todellisesta hinnasta. Se on esimerkiksi Jyväskylän JASO:ssa 17 000–30 000 euroa riippuen asunnon koosta, Helsingin Setlementtiasumisoikeusasunnoissa kalliimpi.

Käyttövastike kuukaudessa on kuitenkin halvempi kuin vastaavasta asunnosta maksettava vuokra. Vastike on Jyväskylän JASO-asunnoissa keskimäärin 11–12 euroa neliöltä, ja Setlementtiasumisoikeusasunnoissa ympäri maata 11–16 euroa neliöltä. Asuntoihin saa myös asumistukea.

Kyseisten asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeeseen sisältyvät monipuoliset ja viihtyisät yhteistilat. Lisäksi vastikkeella rahoitetaan talossa järjestettävä asukastoiminta ja yhteisökoordinaattorin tai asukastoiminnan ohjaajan palvelut. Koordinaattorin tehtävä on organisoida asukkaiden yhteistoimintaa sekä tukea ja neuvoa asukkaita asumiseen liittyvissä asioissa. Hän voi myös auttaa etsimään tietoa erilaisista palveluista.

Kenelle sopii?

Kenelle yhteisöllinen asuminen sopii? Mitä käytännöllistä ikäihmisen olisi hyvä tietää sellaisesta asumistavasta?

UJONPUOLEINEN SENIORI

VASTAUS

Se sopii seuralliselle ja sellaiselle, joka on kiinnostunut ihmisistä ja valmis antamaan naapuriapua. Mutta tutkimukset kertovat, että myös itseään erakkoina pitäneet ovat löytäneet uuden elämän yhteisöllisessä talossa. Sosiaaliset kontaktit ja toiminta saavat voimaan hyvin. Moni tuntee olonsa turvalliseksi siitä, että tuntee naapurit, jotka ovat usein samanhenkisiä ihmisiä.

Yhteisöllinen asuminen on mainio sellaiselle, joka haluaa lisää seuraa ja toimintaa. Usein taloissa on jos jonkinlaista harrastusmahdollisuutta ja kerhoa, joka järjestää esimerkiksi retkiä ja matkoja.

Aina tosin joukossa on ihmisiä, joilla on tyystin toinen näkemys siitä, mitä toimintaa tarvitaan tai miten asioita hoidetaan. Siksi on hyvä, että asukkaalta löytyy myös joustavuutta ja suvaitsevuutta. Jos aikoo asumaan asumisyhteisöön, joka on yhteisöllistä asumista tiukempisääntöinen, kannattaa selvittää jo ennakkoon vaikka muilta asukkailta, miten yhteisistä asioista päätetään ja miten ratkotaan esimerkiksi ristiriitoja.

Yksityisten rakennuttajien senioritaloja markkinoidaan joskus palveluilla ja yhteisöllisellä toiminnalla, mutta käytännössä niitä ei välttämättä ole ollenkaan tai on vain hyvin vähän. Yhteisölliseen asuintaloon saa samoin perustein julkisia kotipalveluja kuin mihin tahansa kerrostaloon.

Asiantuntijoina asumisen asiantuntija Laura Hassi Suomen Kuntaliitosta, tutkija Outi Jolanki Tampereen yliopistosta, toimitusjohtaja Kimmo Rönkä Setlementtiasunnot Oy:stä, toiminnanjohtaja Sinikka Tyynelä Varttuneiden asumisoikeusyhdistys JASO:sta ja www.aktiiviset- seniorit.fi.

 

Tiedätkö, että…

Vanhustyön Keskusliiton (www.vtkl.fi) alueelliset korjausneuvojat avustavat ilmaiseksi veteraaneja ja muita ikääntyneitä selvittämään asunnossa tarvittavat muutostyöt ja hakemaan avustuksia. Remonttikulut maksaa asiakas. Avustukset kattavat yleensä vain osan kustannuksista.

Tietoa Kelan maksamista eläkkeistä ja muista eläkeläisen tuista löytyy nyt entistä helpommin eläkeläisten omalta verkkosivulta www.kela.fi/elakelaiset.

Jos vuokraa asuntoaan internetissä toimivan Asunnonvuokrauspalvelu Airbnb-palvelun kautta, vuokraamisesta tulee maksaa pääomavero. Pienetkin vuokratulot ovat veronalaista pääomatuloa. Satunnaisesta vuokratuloista saa vähentää vuokraamiskulut. Esimerkiksi kulut vuokralaisen hankinnasta ja osan hoitovastikkeesta vuokra-ajalta.

Teksti:Vellamo Vehkakoski
Kuvat:Tommi Tuomi/Otavamedia
Avainsanat: asumisyhteisö, kotimaa, senioritalo, seura-raha, Viva-lehti, yhteisöasunto

Kommentit

Oma kommentti