Mitä on tiedettävä edunvalvonnasta?

Mihin oikeuttaa edunvalvontavaltakirja? Miksi kannattaa miettiä tulevaa?

Edunvalvoja jo ennakolta?

Voiko edunvalvojan määrätä jo siinä vaiheessa, kun henkilö on täysissä sielun ja ruumiin voimissa? Tulen hoitamaan ikääntyvän äitini raha-asioita, joten asia mietityttää.

ANNEKAARINA

VASTAUS

Hyvä, että ennakoit tulevaa tilannetta. Selvyyden vuoksi kuitenkin ensin käsitteet, jotka usein sekoitetaan: yleinen edunvalvoja on yleensä oikeusaputoimiston virkamies ja tekee ammatikseen edunvalvontatyötä. Edunvalvojaksi voidaan määrätä myös yksityinen henkilö, usein omainen tai muu läheinen. Edunvalvontavaltuutettuna voi toimia vain yksityinen henkilö.

Edunvalvojaa ei voi määrätä ennalta. Mutta voi kysyä läheisiltään, suostuisiko joku tehtävään, kun se tulee ajankohtaiseksi. Maistraatti tai tuomioistuin määrää edunvalvojan vasta, kun henkilö ei enää pysty hoitamaan itse asioitaan, eivätkä ne hoidu asianmukaisesti muuten.

Jos edunvalvoja on omainen, omaisen ja edunvalvojan roolit voivat mennä joskus sekaisin. Edunvalvoja ei nimittäin hoida kaikkia päämiehensä asioita vaan sen, mitä käräjäoikeus tai maistraatti on päätöksessään merkinnyt hänen tehtäväkseen.

Edunvalvoja määrätään useimmiten huolehtimaan päämiehen kaikista taloudellisista asioista. Hänen tulee kuitenkin järjestää päämiehelleen asianmukainen hoito, huolenpito ja kuntoutus. Hän ei saa lahjoittaa päämiehen omaisuutta ja tarvitsee maistraatin luvan esimerkiksi myydäkseen tämän kiinteistön. Maistraatti valvoo vuosittain edunvalvojan toimia tämän antaman vuositilin perusteella. Edunvalvojalla on oikeus saada palkkio tiettyjen perusteiden mukaan.

Yleinen edunvalvoja määrätään, jos ei ole muuta sopivaa vaihtoehtoa tai edunvalvontaa tarvitseva henkilö ei halua läheistään edunvalvojaksi. Yksityishenkilöä ei voi määrätä edunvalvojaksi ilman hänen suostumustaan. Hän voi myös peruuttaa suostumuksensa, jolloin tilalle järjestetään tarvittaessa toinen yksityishenkilö tai yleinen edunvalvoja.

Mitä tekee valtuutettu?

Miten edunvalvontavaltuutus eroaa edunvalvonnasta? Saako valtuutettu palkkion työstään?

VALTUUTUSTA MIETTIVÄ

VASTAUS

Edunvalvontavaltuutus on henkilön itsensä valtakirjalla antama määräys asioittensa hoitamisesta silloin, kun hän ei siihen enää itse pysty. Se on paras tapa ennakoida ja edunvalvontaa kevyempi sekä edullisempi.

Henkilö voi tehdä valtakirjan vielä terveenä ollessaan ja määrätä haluamansa läheisen valtuutetukseen. Asia olisi hyvä ottaa esille viimeistään, jos henkilöllä todetaan alkava muistisairaus.

Kun valtuuttaja on lääkärintodistuksen mukaan menettänyt kyvyn huolehtia asioitaan, valtuutettu hakee maistraatilta valtakirjan vahvistamista.

Laki antaa edunvalvontavaltuutetulle paljon edunvalvojaa laajemman toimivallan, mikäli valtakirjan tekijä niin haluaa. Valtakirjassa voi määritellä tarkasti kaikki sen kattamat asiat. Ilman eri määräystä ei valtuutettu voi esimerkiksi myydä päämiehen kiinteistöä tai lahjoittaa tämän omaisuutta.

Taloudellisten asioiden lisäksi valtuutus voi koskea myös terveyden- ja sairaanhoitoa, vaikka siten, että ”hoitoani koskevissa asioissa on noudatettava silloin ja silloin päivättyä hoitotahtoani”.

Kun henkilö kirjaa tahtonsa paperille, omaisten on paljon helpompi toimia tarpeen tullen, eikä keskinäisiä ristiriitoja synny niin helposti.

Valtuutus on määrämuotoinen asiakirja, joten pyydä apua oikeusaputoimistosta tai juristilta sen laatimiseksi. Virheet tai puutteet voivat estää valtuutuksen vahvistamisen maistraatissa.

Olisi hyvä valita myös toissijainen valtuutettu, jos varsinainen valtuutettu ei aikanaan voi tai halua ottaa tehtävää vastaan tai luopuu siitä. Myös varavaltuutettu on tarpeen, jos varsinainen valtuutettu on tositilanteessa esteellinen tai muuten tilapäisesti estynyt.

Valtuuttaja voi milloin tahansa peruuttaa valtakirjan ennen sen voimaantuloa tai vahvistamisen jälkeenkin.

Maistraatti valvoo valtuutetun työtä vain, jos valtakirjassa on määrätty, että tämän on annettava tili maistraatille tai haettava siltä lupa tärkeisiin oikeustoimiin. Tarvittaessa maistraatti voi kuitenkin pyytää valtuutetulta selvityksiä asioiden hoidosta.

Edunvalvontavaltuutetulla on oikeus saada korvaus tarpeellisista kuluistaan ja kohtuupalkkio, vaikka sitä ei mainittaisikaan valtuutuksessa. Valtuutettu antaa päätöstilin omaisille, ellei valtuutuksessa ole toisin määrätty.

Miksi miettiä tulevaa?

Miksi pitäisi pohtia edunvalvontaa tai edunvalvontavaltuutusta?

TULEE MITÄ TULEE

VASTAUS

Jokaiselle voi sattua mitä ja milloin tahansa. Kunkin täysi-ikäisen tulisikin varmistaa, kuka silloin hoitaa taloudelliset asiat. Yksityinen tai yleinen edunvalvonta tulee kyseeseen vain, jos asioita ei saada muuten asianmukaisesti hoidettua.

Ensisijaista tulevan ennakoinnissa on se, että laskut ovat suoramaksussa tai e-laskuja ja se, että on antanut luotetulleen tilinkäyttöoikeudet, valtakirjat ja edunvalvontavaltuutuksen.

Ilman asianmukaisia valtuutuksia ei kukaan muu pääse käsiksi toisen pankkitiliin, mikä vaikeuttaa talousasioiden hoitoa, jos ei itse siihen pysty. Voi riittää, että antaa tilinkäyttöoikeuden luotettavalle omaiselle tai läheiselle taikka yksilöityjä valtakirjoja eri tarkoituksiin.

Kannattaa myös laatia hoitotahto, jos haluaa vaikuttaa omaa hoitoa koskeviin ratkaisuihin. Siinä voi yksityiskohtaisesti määritellä toiveet hoidostaan vaikka tyyliin ”haluan, että minulle laitetaan vuoteessa villasukat jalkaan, jos en pysty itse sitä tekemään”.

Lisätietoa edunvalvonnasta, edunvalvontavaltuutuksesta ja muusta oikeudellisesta ennakoinnista saa esimerkiksi Suomen muistiasiantuntijat -yhdistyksestä, puh. 09 4542848, suomenmuistiasiantuntijat.fi. V

Tiedätkö, että…

Eduskunta leikkasi 1.1. lähtien kaikkia kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia 0,85 prosenttia. Esimerkiksi yksin asuvan täysi kansaneläke on nyt 628,85 e kuukaudessa, täysi takuueläke taas 760,26 e kuukaudessa. Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat 32,40 e päivässä.

Kela korvaa diabeteslääkkeiden, paitsi insuliinien, hinnasta enää 65 prosenttia. Insuliinista maksat vain omavastuun. Yli 1000 e pakkaukselta maksavia lääkkeitä voi ostaa korvattuna vain yhden kuukauden annoksen aiemman kolmen kuukauden sijaan. Lääkkeiden vuosiomavastuu on 605,13 e.

Kotitalousvähennys on puolet työn hinnasta, jos tekijänä on ennakkoperintärekisteriin merkitty yritys tai yleishyödyllinen yhteisö. Jos palkkaat henkilön, saat vähentää 20 prosenttia maksamastasi palkasta ja työnantajan sivukulut.

Asiantuntijoina henkikirjoittaja Soja Nykänen Itä-Suomen maistraatista ja proviisori Jaana Harsia-Alatalo Kelasta ja kela.fi.

Teksti:Vellamo Vehkakoski
Avainsanat: asiantuntija, edunvalvonta, edunvalvontavaltuutus, ennakointi, kotitalousvähennys, talous

Kommentit

Oma kommentti