Senioriasumisen vaihtoehdot

Ikääntyvien kannattaa olla kauaskatseisia ja tehdä loppuiän asumissuunnitelmat ajoissa. Lue vinkkimme, niin saat pontta päätöksiin.

Senioriasumisen vaihtoehdot

Seniori-ikä on uusi ja suuri mahdollisuus. Silloin viimeistään voi toteuttaa haaveitaan. Seniorin on jo lupa muuttaa asumaan juuri sinne ja siten, mikä itsestä tuntuu parhaalta.

Eläkepäivien valoisat tulevaisuuden näkymät

Nykyään eläkkeelle jäävien seniorivuodet näyttävät valoisilta. Valtaosalla on takana pitkä työura ja elämä muutenkin mukavasti mallillaan. Nykyiset viisi- ja kuusikymppiset kokevat, että he voivat vaikuttaa elämäänsä. He ovat aktiivisia ja vastuuntuntoisia. Mutta omaan asumiseen liittyviä toiveita ja tarpeita kannattaa pohtia jo silloin, kun kaikki on hyvin ja toiminta- ja päätöskyky ovat tallella. Me kaikki tunnemme ikääntyneitä, joiden olisi pitänyt tehdä muutoksia asumisessaan jo aikoja sitten.

Ympäristöministeriön seniori-ikäisten asumisesta vastaava asuntoneuvos Raija Hynynen patistaa tekemään päätöksiä:
– Tulevaisuudessa jokaisen vastuu omasta asumisesta kasvaa entisestään. Myös yhteiskunta edellyttää muillakin elämän alueilla entistä enemmän omatoimisuutta. Kansalaiset joutuvat esimerkiksi maksamaan itse yhä enemmän erilaisista palveluista. Valtio ja kunnat huolehtivat vain pienituloisista muistisairaista ja huonokuntoisimmista kansalaisista.

Jos elämä on keski-iässä mukavasti mallillaan, se on nykyään myös yksilöllistä. Esimerkiksi kahdella kolmasosalla 50-vuotiaista on kotona pieniä tai kouluikäisiä lapsia. Osa samanikäisistä on jo isovanhempia. Elämän muutoksia ja ratkaisuja miettiessä psykologi Kaija Kokko neuvoo kuuntelemaan ennen kaikkea omia toiveitaan ja tunteitaan:
– Keski-iässä ei ehkä enää kannata tehdä sitku eli sitten kun -ratkaisuja. Tässä vaiheessa voi elämästään tehdä omannäköisensä.

Seniori-ikä, uusi mahdollisuus

Kokko näkee seniori-iän elämän tarjoamana uutena mahdollisuutena. Uutta vaihetta voi suunnitella rohkeasti. Enää ei ole välttämätöntä tehdä kompromisseja. Omannäköisyys ja yksilöllisyys tarkoittavat erilaisia toiveita ja haaveita. Siinä missä yksi haluaa
maaseudulle, toinen kaipaa keskustan palveluita. Kolmas miettii omakotitalosta luopumista. Neljäs harkitsee asunnon osaomistusta
ja viides vuokralla asumista. Seitsemäs haluaa muuttaa paikkakuntaa ja lähelle omaisia ja sukulaisia.
– Luovat ja yksilölliset ratkaisut ovat sallittuja. Tärkeintä on pohtia omia tarpeitaan ja arvojaan ja sitä, mitä itse haluaa. Palveluiden ja asumisen kohdalla tämä tarkoittaa myös vaatimustason kasvamista, Raija Hynynen toteaa.
– Tämä on oikein, koska ihmiset myös maksavat asumisestaan ja palveluistaan yhä suuremman osan itse.

Kotona mahdollimman pitkään

Yhteiskunnan tehtäväksi jää Raija Hynysen mukaan omaehtoisen ja mielekkään asumisen mahdollistaminen niille, jotka eivät siihen itse kykene. Ihmisten halutaan asuvan kotona mahdollisimman pitkään. Palveluasuminen ja laitoshoito ovat vasta se aivan viimeinen mahdollisuus.

Seniorit auttaa senioria -ohjelma

Samoilla linjoilla ollaan myös Tanskassa. Ikäihmisten osaamista halutaan hyödyntää. Tanskalaisilla on erityinen Seniorit auttaa senioria-ohjelma, jolla eläkkeellä olevia otetaan mukaan muiden muassa vapaaehtoistyöhön. Tanskassa toimii myös vanhusneuvostoja, jotka neuvottelevat virallisten tahojen kanssa. Suomessa ei vielä toistaiseksi ole vastaavanlaista toimintaa suunnitteilla, mutta vanhusneuvostot mainitaan vanhuslain luonnoksessa.
– Kuten Tanskassa myös meillä haluttaisiin suunnitella enemmän asumisen muotoja, jossa eri-ikäiset ihmiset kohtaisivat. Tämä on haastavaa, sillä suomalaisten asumiselle on luonteenomaista korostunut perhekeskeisyys ja yksityisyys. On haluttu oma talo ja puutarha, kertoo asumisen tutkija Sari Puustinen Aalto-yliopistosta.
– Keittiötä jaettiin vuosikymmeniä sitten jonkin verran vain teollisuusväestön asunnoissa. Uusyhteisöllisyys näyttäisi kuitenkin nostavan suosiotaan, mutta vapaaehtoisena mahdollisuutena.

Kustannustehokkaat ratkaisut ovat myös asukkaiden mieleen

Nykyisin eri sukupolvet muuttavat asumaan lähekkäin tai asuvat samassa talossa. Ystävykset haluavat muuttaa samaan taloyhtiöön.
Seniori- ja palvelutaloihin rakennetaan yhteisiä ajanviettotiloja.

Pohjoismaista etenkin Norja on kehittänyt seniori-ikäisten yhteisöllistä hoivaasumista. Yhteisölliset hoiva- ja palveluasunnot tulevat kunnille myös selvästi halvemmiksi kuin laitoshoito.

Vaihtoehtoisia asumismuotoja

Toki erilaisia asumisen muotoja meillä Suomessakin jo on. Asutaan omissa asunnoissa, osaomisteisesti ja vuokralla. Uusia kerrostaloasuntoja ostavat etenkin seniorikansalaiset. He arvostavat asumista ilman remontti- ja hoitohuolia. Parhaillaan on meneillään 1960–70-luvuilla rakennettujen kerrostalojen korjausbuumi. Tulevat remontit mietityttävät mahdollisia ostajia.
– Tuon ajan asuntojen neliöt on hyödynnetty tehokkaasti ja huoneet ovat isoja. Taloyhtiön kunnosta vastaavien kannattaisikin saneerauksia suunniteltaessa ottaa nykyiset ja tulevat seniorit huomioon. He ovat iso ja kasvava ostajakunta. Usein heillä on myös vuosien varrella kertynyttä varallisuutta, Sari Puustinen sanoo.
– Yhteiset tilat voisi esimerkiksi muuttaa esteettömiksi ja turvallisiksi. Hyvä valaistus on myös tärkeä seikka. Tällaiset muutokset vaikuttavat asuntojen arvoonkin. Ennakointina esimerkiksi ovi, joka avautuu avainsirua näyttämällä, ei kustanna yhtiölle aivan mahdottomia. Rollaattorin kanssa liikkujalle sähköisesti avautuva ovi on aivan ykkösjuttu.

Yksi tärkeä yhtiön ja asuntojen arvoa nostava tekijä on hissi. Valtio myöntää hissin rakentamiseen taloyhtiöille avustusta puolet rakentamiskustannuksista. Vuosittain jo noin 250 vanhaa kerrostaloa varustetaan hissillä.

Kaupallisissa asumisvaihtoehdoissa on palvelunlaadussa suuria eroja

Tarjolla on yhä enemmän erilaisia kaupallisia asumisvaihtoehtoja. Yritysten tarjoamissa asumisen ja palveluiden tasoissa on kuitenkin
melkoista vaihtelua.
– Kasvavilla markkinoilla on mukana sekä hyvää että kehnoa palveluntarjoajaa. Suurilla paikkakunnilla tarjonta on jo pitkään ollut kovaa bisnestä, asumisneuvos Raija Hynynen sanoo.

Epäselvien pelisääntöjen tilanteessa etenkin hoivapalveluiden ostajat joutuvat selviämään hyvin erisisältöisten palvelupakettien viidakossa. Kuluttajaviranomaisilta on tullut nyt ohjeita ja tarkennuksia selventämään ongelmia.
– Eniten yhteydenottoja ovat poikineet palvelusopimuksiin tuottajien tekemät yksipuoliset muutokset. Mutta kaikki ostajatkaan eivät aina ole ymmärtäneet sopimusten sisältämiä vastuita ja velvoitteita, Raija Marttala kertoo. Hän työskentelee johtavana kuluttajaoikeusneuvojana Itä-Uudenmaan maistraatissa.

Sopimuksen sisältö on syytä tarkistaa

Marttala korostaa, että sopimuksen sisältö pitää aina tarkistaa huolellisesti. On tärkeää, että varmasti ymmärtää, mitä palvelua tilaa
ja mitä siitä maksaa. Myös ne ehdot, joilla sopimus voidaan puolin tai toisin purkaa tai milloin sopimista voi muuttaa, pitää ilmetä selkeästi.
– Maksut melko varmasti aina nousevat. Mutta kriteerit, joiden perusteella korotus tehdään, pitää ilmetä kirjattuna sopimuksessa.

Kuluttajaneuvonta auttaa ongelmatilanteissa

Kuluttajaneuvonnasta saa neuvoa ja apua, jos ilmenee ongelmia yksityisen palveluntuottajan kanssa tehdyssä sopimuksessa. Kunnallisista palveluista sen sijaan vastaa sosiaalivirasto ja oman alueen vastaava aluejohtaja. Sosiaaliasiamies selvittää sitten jo kaikkein kimuranteimpia juttuja.
– Uutisista olemme joutuneet viime kuukausina kuulemaan esimerkiksi valtion hoivayrityksille myöntämien tukien epäselvyyksistä. Liiketoiminnassa on ollut ongelmia, Raija Hynynen myöntää.
– Yhteiskunnan täytyy nyt ennen kaikkea keskittyä selkeyttämään alan pelisääntöjä. Myös eri osapuolten rooleja ja tehtäviä pitää tarkentaa.

Senioriasumisjärjestelyjen markkinat ovat kasvussa

Kasvavat markkinat kiinnostavat suomalaisia yrityksiä. Yksi uuden ajan yritys on 2001 perustettu Esperi Oy. Yritys tarjoaa asumis- ja hoivapalveluita yli 160 paikkakunnalla. Esperi Oy:n omistavat suomalainen sijoittajayhtiö Capman Oyj, eläkeyhtiö Etera ja yhtiön henkilöstö. Yhtiön turvapuhelintoiminta käynnistyi 1990-luvulla ja tällä hetkellä palvelun käyttäjiä on eri puolilla maata yli kolmekymmentätuhatta.

Asumispalvelutoiminta alkoi kymmenkunta vuotta sitten. Tunnetuin yhtiön asumispalvelutaloista lienee vuosikymmeniä Helsingissä sotilassairaalana toiminut Tilkka. Kiinteistöön on saneerattu parempikuntoisille vanhuksille yksiöitä, joissa jokaisessa on pieni keittosyvennys ja suihkutilat. Asukkaiden käytössä on myös yhteisiä tiloja.Yritys tarjoaa vain kokonaisia palvelupaketteja, jotka sisältävät asumisen, ruuan, siivouksen ja hoivapalveluita. Hinta lähtee reilusta kahdestatuhannesta eurosta ylöspäin kuukaudessa.
– Meillä on tarjolla tehostettua palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa. Joten huolta muualle siirtymisestä ei ole. Tarjoamme
eritasoisia hoivapalveluita räätälöiden sen mukaan mitä kukin asiakas tarvitsee, toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni kertoo.

Esperi Oy on laajentanut toimintaansa rivakasti ja liikevaihto on vuositasolla 80 miljoonaa euroa. Toimitusjohtajan mukaan voittoa osinkojen muodossa ei sijoittajille jaeta.
– Varat käytetään yhtiön kasvattamiseen. Haluamme kehittää tuotteitamme ja niiden laatujärjestelmiä.

Pankkien tarjoamat käänteiset asuntolainat

Kun aiempina vuosikymmeninä piti lakki kädessä uskaltautua pankinjohtajan pakeille, puhaltavat pankeissakin muutoksen tuulet. Seniorit on niissäkin havaittu tärkeäksi kohderyhmäksi.

Toistakymmentä vuotta sitten Suomen Hypoteekkiyhdistys toi markkinoille käänteisen asuntolainan. Idea löydettiin Keski-Euroopasta. Asiakas voi saada uutta lainaa enimmillään puolet asuntonsa arvosta. Lainaa ei lyhennetä, vaan siitä maksetaan ainoastaan korkokulut. Vakuutena toimii lainanottajan asunto, kertoo asuntorahoituspäällikkö Maarit Valkeajärvi.
– Lainaa on otettu esimerkiksi putkiremonttiin, jonka kustannukset voivat olla iso menoerä pienestä eläkkeestä. Laina mahdollistaa
sen, että asiakas voi jatkaa asumista omassa kodissa. Osa asiakkaista on hankkinut lainan avulla aivan uuden asunnon. Myös kakkosasunnot koti- ja ulkomailla ovat olleet kohteina. Kukin saa tietenkin päättää itse, miten rahansa käyttää. Lainan voi saada myös lisärahaksi ihan tavallisen elämän kuluihin. Tällöin lainasta siirretään asiakkaan tilille kuukausittain sovittu summa.
– Asunnon omistus säilyy edelleen asiakkaalla. Asunto jää sitten aikanaan perikunnan haltuun ja perunkirjoituksessa laina otetaan
huomioon ja maksetaan pois.

Erityisen kiinnostuneita lainasta ovat olleet 65–95-vuotiaat seniorit. Lainoja Hypo on myöntänyt tähän mennessä joitakin satoja.
Myös pankeilla on hieman vastaavanlaisia lainoja. Suomen Pankkiyhdistyksen mukaan kiinnostus käänteisiä lainoja kohtaan kasvaa
vuosi vuodelta ja tällä hetkellä niitä on jo muutamalla tuhannella suomalaistaloudella.

Lue myös Senioriasumisen sanakirja!

Viva 9/2012

Teksti: Raisa Koivusalo
Kuvat: Colourbox

Teksti: Viva
Avainsanat: asuminen, hoivakodit, ikääntyneet, palvelutalot, senioriasunnot, senioritalot, seura-raha, vanhainkodit, Viva, Viva-lehti

Kommentit

Oma kommentti