Palveluasumisen sopimukset: Mitä sopimuksessa pitää ottaa huomioon?

Asiakas tuntee yleensä itse parhaiten oman elämäntilanteensa ja tarpeensa. Tämä pitäisi ottaa huomioon, kun tehdään sopimus palveluasumisesta ja räätälöidään siihen liittyviä palveluita. Näin linjasi kuluttaja-asiamies viime vuoden lopulla. Kuluttajansuojalakia sovelletaan, kun kuluttaja tekee sopimuksen yksityisen yrityksen kanssa. Yritykseksi luetaan myös palvelutalo, jonka omistaa säätiö tai yhdistys. Nykyisin myös palvelusetelin käyttäjät kuuluvat kuluttajansuojalain piiriin.

Sopimukset

Kuluttaja-asiamiehen mielestä hyvä sopimus syntyy, kun seuraavat seikat otetaan huomioon:

  1. Palveluasuminen muodostuu yleensä asumisesta, hoidosta ja erilaisista palveluista. Palvelut tulee määritellä sopimuksessa niin tarkasti, että asiakas tietää, mistä maksaa.
  2. Palveluiden laaja paketointi ei yleensä ole asukkaan etujen mukaista. Asukas voi joutua maksamaan sellaisistakin palveluista, joita hän ei tarvitse tai pysty käyttämään. On tärkeää, että sopimuksessa on joustovaraa, jos esimerkiksi asukkaan terveydentila muuttuu.
  3.  Asiakkailla pitää olla mahdollisuus vertailla palveluita ja valita itselleen sopivin. Palveluiden sisältöä ei saa piilottaa vaikeasti avautuvaan terminologiaan.
  4. Ateria-, siivous- ja hygieniapalveluista on ilmoitettava niiden erillishinnat silloin, kun ne eivät sisälly perusmaksuun tai pakettiin. Jos maksuja on paljon, asukkaalle voidaan antaa erillinen hinnasto. Sopimuksessa kannattaa ilmoittaa myös ne kustannukset, joista asukas itse vastaa, kuten lääke- ja sairaanhoitokulut.
  5. Valituksen tekeminen on asiakkaan perusoikeus. Se pitää voida tehdä omalle sopijakumppanille eli yleensä palvelutalolle. Sopijakumppani vastaa myös alihankkijoidensa työstä ja tuotteista. Joissakin tapauksissa vastuutahona voi olla yrityksen lisäksi kunta.
  6. Asiakkaalle pitää kertoa hänen oikeuksistaan ja ohjata tekemään valitus oikealle taholle.

Lähde: Kuluttajavirasto

Teksti: Helena Ranta-aho
Kuva: Colourbox

Viva 1/2012Helena Ranta-aho

 

 

Kauppatieteiden maisteri, MBA, Helena Ranta-aho on työskennellyt taloustoimittajana
parikymmentä vuotta, viimeksi Viisas Raha -lehden toimituspäällikkönä, sitä ennen Taloussanomissa ja Talouselämässä. Nykyisin hän on vapaa taloustoimittaja.

Minun rahat vai sinun rahat ja pitääkö aikuisia lapsia auttaa? Rouva Raha -palstalla vastataan arjen rahankäyttöä koskeviin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi postitse osoitteeseen Viva-raha, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia tai sähköpostitse vivaraha@otavamedia.fi.

Teksti: Viva
Avainsanat: palvelutalot, Rouva Raha, seura-raha, sopimukset, Viva, Viva-lehti

Kommentit

Oma kommentti