Pakkoeläkettä ja pakkoruotsia

Miksi meillä on työeläkepakko, eikö se ole yhtä ikävää kuin pakkoruotsi? Työeläkevakuuttajat Telan johtaja Reijo Vanne vastaa kympin arvoisesti.

pakkoeläke

Miksi meillä on työeläkepakko? Näin eläkekoululaisen näkökulmasta se on kuin pakkoruotsia. Ei ole halua oppia ruotsia pakon edessä, vaikka sitten Ruotsin-matkalla olisikin kiva puhua sitä sujuvasti.
Työeläkepakko voi tuntua pakkoruotsilta, varsinkin töissä ollessa vakuutusmaksuja maksaessa. Eläkkeellä voi sitten tuntua kuin ruotsintaitoiselta Ruotsissa! Voi myös lohduttautua sillä, että raha-asioissa hieman huolimattomat sukulaiset ja kylänmiehet joutuvat maksamaan omaa eläkettään eikä heidän työuran jälkeinen toimeentulonsa jää minun kontolleni sukulaisapuna tai veroina. Maissa, joissa lakisääteinen tai muuten pakollinen eläke on alhainen ja varsinainen varautuminen vapaaehtoista, suuri osa ihmisistä jättää varautumatta tai varautuu omastakin mielestään liian vähän.

Tekeekö lakisääteisyys työeläkejärjestelmästä kankean ja miksi?
Kansalainen ei voi käydä neuvotteluja tai pyytää tarjouksia lakisääteisestä eläkkeestä. Kaikkia koskevat samat säännöt ovat tässä mielessä kankeita. Eläkettä koskevia valintoja ei voi tehdä erikseen, vaan maksut ja etuudet ovat seurausta työuran valinnoista ja sen sattumuksista. Toisaalta moni päänvaiva ja huonojen valintojen mahdollisuus jää pois. Tulossa olevaa eläkettä on suhteellisen helppo arvioida. Samalla maksulla saa turvaa työkyvyttömyyden ja hyvinkin pitkän eliniän varalta, ja se tuo myös turvaa lapsille huoltajan kuoleman varalta. Säästöön laitettuja varoja hoitavat sijoitusammattilaiset.

Onko kaikissa Euroopan maissa lakisääteinen työeläkejärjestelmä?
Jonkinlainen lakisääteinen eläke – mutta ei aina ansiosidonnainen – on kaikissa maissa. Vaihtelu eläkkeiden tasossa ja rahoitustavoissa on suurta. Euroopassa lakisääteinen eläke on palkkaan suhteutettuna yleensä selvästi alempi kuin Suomen työeläke. Sen takia on paljon erilaisia yritys-, toimiala- tai henkilökohtaisia lisäeläkejärjestelyjä. Suomessa sekamelska on vähäisempi kattavan työeläkkeen takia. Suomen työeläkettä arvostellaan siitä, että eläkkeelle ei ole euromääräistä kattoa, ”vaikka kaikissa muissa maissa on”. Missään ei kuitenkaan ole yleistä, koko eläketuloa koskevaa kattoa.

Miksi minun pitää maksaa toisten eläkkeitä?
Toisten eläkkeiden maksaminen on nettomääräisesti aika vähäistä. Sen, minkä minä nyt maksan muiden eläkkeitä, saan likimain takaisin, kun muut maksavat osan minun eläkkeestäni aikanaan. Pitkään eläkkeellä olevat saavat summana enemmän kuin ne, joilla eläkeaika on lyhyt.

Pitääkö työeläkejärjestelmän lisäksi säästää vanhuuden varalle?
Työeläke tasaa toimeentuloa kansalaisen omalla elinkaarella: työuran tuloa tulee siirretyksi vaiheeseen, kun työtuloja ei enää ole. Tasauksen suhteellinen merkitys on sama tulotasosta riippumatta, mikä on muun muassa katottomuuden ansiota. Tasaaminen saattaa jonkun mielestä olla liian suurta ja jonkun mielestä liian vähäistä. Viimeksi mainitut voivat korjata tilannetta säästämällä itse lisää.Henkilökohtaisen eläkesäästämisen mitoituksessa on kuitenkin kaksi suurta ja vaikeasti arvioitavaa asiaa: paljonko säästöni tuottavat ja kauanko elän. Lakisääteinen eläke kuitenkin helpottaa säästämispäätöstä ratkaisevasti verrattuna siihen, että koko eläkeajan toimeentulo olisi omien arvioiden varassa. Virhearviot omissa sijoituksissa tai elinajassa eivät ole kohtalokkaita. Lakisääteinen eläke tulee joka tapauksessa.

Millaisiin tilanteisiin työeläkejärjestelmä ei aina ulotu?
Työiän loppuaika näyttää nykyisin aika riskialttiilta työpaikan säilymisen ja uuden saamisen kannalta. Mitä koulun rahoittamiseen tulee, kukaan ei veroissa rahoita omaa koulunkäyntiään, vaan aina toisten, koska koululaisten kesätyöveroilla ei kouluja pidetä yllä. Työeläke on paljon vähemmän toisten rahoittamista.

Omaishoitajat voittivat

  • Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto voitti kaksi kantelua Euroopan neuvostossa.
    Ensimmäisen kantelun mukaan omaishoitajat ovat eriarvoisessa asemassa, koska omaishoidon tuen taso ja saantiedellytykset vaihtelevat kunnittain. Päätöksessä Suomen lainsäädännön mahdollistamaa eriarvoisuutta pidettiin Euroopan sosiaalisen kirjan rikkomuksena.
    Toinen kantelu koski kunnittain vaihtelevaa ja monimutkaista palveluasumisen maksujärjestelmää. Jokainen kunta saa vapaasti päättää, millaisia maksuja vanhuksilta ja muilta palveluasumista tarvitsevilta peritään. Päätöksen mukaan Suomen maksujärjestelmä ei ole sopusoinnussa Euroopan sosiaalisen peruskirjan Suomelle asettamien velvoitteiden kanssa.
    Suomi on ryhtynyt yhdenmukaistamaan omaishoitoa ja sääntelemään palveluasumisen maksuja.

 

Julkaistu Vivassa 6/2013.

Teksti: Riitta Lehtimäki
Kuva: Colourbox

Teksti: Viva
Avainsanat: eläkekoulu, seura-raha, työeläkepakko, Viva, Viva-lehti

Kommentit

Oma kommentti