Kuka välttelee eläkemaksuja?

Maksetaanko Olkiluodon ydinvoimalassa eläkemaksuja ulkomaalaisista työntekijöistä? Eläketurvakeskuksen osastopäällikkö Matti Ruotanen vastaa.

työeläke

Työeläke-lehden mukaan Olkiluodon ydinvoimalan työmaalla on ongelmia maasta toiseen liikkuvan työvoiman eläkemaksujen kanssa, miten on muutoin Suomessa? Onko meillä joukko ihmisiä ilman sopimusten mukaista työaikaa, palkkaa ja eläkemaksuja?
Eläketurvakeskus: Työsuhdeasioiden, kuten työajan, palkkauksen ja yleissitovien työehtosopimusten, noudattamista valvovat aluehallintovirastojen työsuojeluviranomaiset, joten Eläketurvakeskuksen on hankala arvioida niihin liittyvien ongelmien laajuutta. Harmaan talouden määrästä Suomessa ei ole tarkkaa tietoa. Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön selvitysten perusteella olemme arvioineet, että pimeitä palkkoja maksettaisiin noin miljardi euroa vuodessa. On hyvä muistaa, että vaikka pimeästä palkasta ei saada perittyä vakuutusmaksuja, siitä ei liioin kerry eläkettä eikä siitä siten seuraa työeläkejärjestelmälle rasitteita eläkevastuiden muodossa. Verotuksen piirissä olevien palkkojen työeläkevakuuttaminen on hyvin hoidettu. Eläketurvakeskuksessa ajetaan vuosittain verohallinnon ja työeläkevakuuttamisen palkkatiedot ristiin, ja vuonna 2011 selvitimme tarkemmin 10 000 työnantajan vakuuttamisvelvollisuuden. Puutteita tuli ilmi 16 800 työntekijällä, joiden ansiot olivat joko osittain tai kokonaan vakuuttamatta. Vakuutuksista puuttuvia palkkoja heille löytyi noin 140 miljoonaa euroa. Heidän eläketurvansa korjattiin, ja eläkevakuutusyhtiöt saivat vakuutusmaksut suurelta osin perittyä. Tuo palkkasumma vastaa noin 0,2 prosenttia vuotuisesta kokonaispalkkasummasta, joten laiminlyöntien osuus on varsin siedettävällä tasolla.

Tässä ei ehkä jää vain bulgarialainen maalari ja puolalainen betoniraudoittaja ilman eläkettä. Eikö harmaa talous rapauta myös suomalaisten työeläkejärjestelmää, kun sosiaaliturvamaksuja vältellen Olkiluodon rakentajayritykset kirjaavat ihmiset milloin minkäkin maan lähettämiksi, vaikka he olisivat työskennelleet vuosia samalla työmaalla?
Euroopan unionin sosiaaliturvaasetuksilla sekä eri maiden erillisillä sosiaaliturvasopimuksilla varmistetaan se, että henkilö kuuluu työskennellessään ulkomailla aina jonkin maan sosiaaliturvan ja siis myös eläketurvan piiriin. Yleensä maa, jossa työeläkevakuuttaminen tulee hoitaa, on työskentelymaa, mutta esimerkiksi lähetettyjen työntekijöiden kohdalla tilanne poikkeaa pääsäännöstä ja työntekijä vakuutetaan lähtömaassaan. Mikäli työntekijä on siis vakuutettu jossakin toisessa maassa, on hänen sosiaaliturvansa taattu, mutta turvan taso ja maksut määräytyvät vakuuttavan maan lainsäädännön mukaan. Myös eläkevakuutusmaksut hoidetaan tällöin vakuuttavaan maahan. Silloin työskentelymaassa ei kerry eläkettäkään, eli Suomen työeläkejärjestelmää lähtömaassa vakuuttaminen ei rasita. Työnantaja ei voi itse kirjata työntekijöitä valitsemaansa maahan, vaan työntekijän vakuuttaminen muussa kuin työskentelymaassa edellyttää EU:n alueella lähetetyn työntekijän todistusta, jonka myöntää lähettävän maan viranomainen. Viranomaisen kuuluu tutkia, että edellytykset todistuksen myöntämiselle täyttyvät. Olkiluoto 3 työmaan valvonta on ollut haasteellista, koska siellä on paljon kansainvälisiä työntekijöitä, mutta vain muutamia työnantajia, joiden kohdalla epäselvyydet on pääosin selvitetty. Työmaan systemaattista valvontaa jatketaan.

Itse alan miettiä, luotanko epäreilusti rakennetun ydinvoimalan toimintaan – eläkemaksukarkuruus rapauttaa luottamusta.
Onko ETK:lla mitään lohdun sanaa epäilevälle Tuomaalle?

Eläkevakuuttamiseen liittyvät epäselvyydet ovat kokonaisuutena arvioiden varsin vähäisiä ja työnantajat hoitavat velvoitteensa pääasiassa
asianmukaisesti. Mitä tulee Olkiluodon ydinvoimalatyömaahan siellä ilmenneet epäselvyydet on saatu systemaattisella valvonnalla sekä yhteistyössä verohallinnon ja Teollisuuden Voiman kanssa pääosin selvitettyä. Epäilevälle Tuomaalle sanoisin, että valvonta on kattavaa ja kun epäselvyyksiä ilmenee, niihin tartutaan rivakasti, ne selvitetään ja asiat korjautetaan Suomen lakien edellyttämään kuntoon.

Tarkastajat tuottavat

  • Työeläkevakuuttamisen valvonnasta vastaa Eläketurvakeskus, jonka valvontaosastolla valvontatyötä tekee 36 henkilöä.

  • Yhden henkilön valvontatyö tuotti vuonna 2011 vakuutusmaksuja noin 750 000 euroa.

  • Eläkevalvonnan vaikuttavuutta mitataan kuitenkin ensisijaisesti muilla tavoin: ETK:n harjoittaman valvonnan tavoitteena on varmistaa työeläkevakuutusmaksujen oikeellisuus ja tuottaa työntekijälle hänelle lain mukaan kuuluva eläke sekä edistää työnantajien välistä tasapuolista kilpailua.

  • Lainsäädäntö on kiristynyt: työnantaja saattaa syyllistyä rikoslaissa säädettyyn
    työeläkevakuutusmaksupetokseen laiminlyödessään vakuuttamisvelvollisuutensa. Rangaistuksena voi olla enimmillään jopa neljän vuoden ehdoton vankeustuomio.

  • 700 verotarkastajaa tuottaa veroja kukin puoli miljoonaa euroa vuodessa. Yksi verotarkastaja vastaa Olkiluodosta.

 

Julkaistu Vivassa 11/2012.

Teksti: Riitta Lehtimäki
Kuva: Colourbox

 

Teksti: Viva
Avainsanat: eläkemaksut, seura-raha, Viva, Viva-lehti

Kommentit

Verkostomarkkinoinnit Suomessa on suurimpia eläkemaksujen kiertäjiä, asialle pitäisi pikaisesti tehdä jotain.

Oma kommentti