Eläkeikä ylös

Meidän on tehtävä enemmän työtä, on Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen ylijohtajan Juhana Vartiaisen viesti. Hän oppi Ruotsissa työskennellessään, että Pohjoismaissa on rajoitettava vapaa-aikaa, jos halutaan hyvinvointivaltion pärjäävän. Siksi julkinen valta potkii meitä töihin.

Eläkeikä

Sanotte, että köyhät kärsivät, jos eläkeikämme ei nouse ja että eläkejärjestelmä kyllä kestää nykyisen eläköitymisikämme, mutta hyvinvointivaltio ei. Miksi on näin?
Eläkejärjestelmä kyllä pysyy vakavaraisena eläkemaksujen kohtuullisella korottamisella. Mutta eläkeiällä on suuri vaikutus koko julkisen sektorin rahoitusasemaan. Eläkeiän nostoa tarvitaan, jotta voisimme rahoittaa hyvinvointipalvelumme ja jotta meillä olisi niihin tarvittava työvoima. Uskon, että monet olisivat valmiita tekemään 1–2 vuotta pitempään töitä, jos varmasti saa parasta mahdollista hoitoa esimerkiksi vanhuuden sydän- ja syöpätauteihin. Kyse on siitä, kumman eläkeiän kynnyksellä oleva valitsee: korkeamman eläkeiän ja hyvän terveydenhuollon vai nykyisen eläkeiän.

Pitääkö mielestänne nostaa oikeaa eläkkeelle jäämisikää (60,5 vuotta) vai teoreettista vanhuuseläkeikärajaa (63–68) ja kuinka paljon?
Uskon, että todellinen eläkeikä nousee teoreettisen mukana. Kun uraa on enemmän jäljellä, varttuneet joutuvat ponnistelemaan enemmän uransa ylläpitämiseksi ja muuttuvat myös kiinnostavimmiksi työnantajan silmissä.

Auttaisiko, jos Suomen miehet ryhtyisivät yhtä ahkeriksi kuin ruotsalaiset ikämiehet, jotka pysyvät työssä pidempään kuin suomalaiset miehet?
Juuri varttuneiden työllisyysasteessavallitsee järkyttävä ero Suomen ja Ruotsin välillä.

Miksi meillä 50 vuotta täyttäneen miehen on vaikea työllistyä? Onko työttömyysputki hetkellisen avun jälkeen sittenkin pilannut
ikääntyvien työmarkkinat?

Työttömyyseläkeputki tekee paljon vahinkoa, koska se tekee putken alaikärajaa lähestyvistä epäkiinnostavia työnantajan silmissä. Kun aiemmin putken ikärajaa nostettiin, senioreiden työllistymistodennäköisyys koheni.

Miksi ikääntyneet ovat teidän mielestänne paras työvoimareservi eivätkä pitkään opiskelevat nuoret tai vuosia kotona tukien varassa elävät pienten lasten äidit?
Ikääntyneissä on määrällisesti suurin reservi, mutta kaikkia reservejä on katsottava!

Kenen tulisi päättää eläkkeistä, kun pelkäätte sekä työmarkkinajärjestöjen että poliitikkojen toimivan lyhytnäköisesti ja omaan pesään vetäen?
Työmarkkinajärjestöt eivät näytä ymmärtävän, että he ovat vastuussa paitsi eläkejärjestelmän myös hyvinvointipalvelujen vakavaraisuudesta. Siksi hallituksen ja eduskunnan pitää ottaa asiassa vastuu, jos työmarkkinajärjestöt eivät siihen kykene.

Turhia työkyvyttömyyseläkkeitä?

●Joka vuosi yli 20 000 ihmistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Määrä on lähes kolmasosa kaikista työeläkkeelle siirtyvistä.
●Työkyvyttömyyseläkkeet laskevat huomattavasti suomalaisten keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, koska niitä on paljon ja ne alkavat varhain.
●Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä on vain 52 vuotta, mikä pudottaa kaikkien eläkkeelle siirtyneiden keski-iän 60,5 vuoteen.
●Työeläkevakuuttajat Telan asiantuntijalääkäri Tiina Kaarneen mukaan työkyvyttömyyseläkkeet ovat suurin yksittäinen tekijä, johon vaikuttamalla työuria olisi mahdollista pidentää.
●Kaarne arvioi, että jopa neljännes työkyvyttömyysjaksojen pitkittymisistä voitaisiin välttää aktiivisilla töihin paluun tukitoimilla eli jopa 10 000 ihmisen kohdalla vuosittain.

Julkaistu Vivassa 1/2013.

Teksti: Riitta Lehtimäki
Kuva: Colourbox

Teksti: Viva
Avainsanat: eläkeikä, eläkkeelle, seura-raha, työttömyyseläkeputki, Viva, Viva-lehti

Kommentit

Oma kommentti