Saksan pisimmän riippusillan, Geierlayn ylitys on elämys jo huikeiden maisemien vuoksi. Idar-Obersteiniin tullaan ihmettelemään kallion sisään rakennettua Felsen-kirkkoa. Makkaraa pitää tottakai maistaa, Saksassa kun ollaan.

Saksa – kultturellin kaupunkikohteen rauhoittava luonto

Saksa tarjoaa matkailumaana paljon muutakin kuin kulturelleja kaupunkikohteita. Kannattaa vaihteeksi suunnata luontoon, rauhalliselle maaseudulle.

Apua! Tästäkö pitäisi mennä yli? Kammoan korkeita paikkoja, ja edessäni on 360 metriä pitkä riippusilta ja alla noin sata metriä syvä rotko.

Rautavaijerein tuettu puinen silta näyttää vankkatekoiselta, ja oppaan mukaan ylittäisin sen vain noin kuudessa minuutissa. Päätän yrittää.

Saksan pisin riippusilta, Geierlay, avattiin lokakuussa 2015, ja siinä voisi yhtä aikaa olla noin 8000 ihmistä. Tänään meitä vierailijoita ei ole lähimainkaan niin paljon – onneksi. Vuodessa sillalla on käynyt yli 300 000 kävijää, mikä on paljon enemmän kuin osattiin odottaa. Ehkä matkailijoita houkuttelee osittain sekin, että mitään maksua sillan ylittämisestä ei peritä.

On ihan voittajafiilis, kun astun maan kamaralle toisella puolella ja voin keskittyä katselemaan maisemia.

Näkymät ovat upeat. Ei tullut mieleenkään, että suomalaisena olisin näin vaikuttunut metsästä Saksassa, lähellä Ranskan ja Luxenburgin rajaa.

Olo on tuttu ja vieras samaan aikaan. Ilma tuoksuu raikkaalta ja kodikkaalta, havupuilta. On hyvä hengittää. Erilaista ovat metsän seasta nousevat jylhät kalliot, kai niitä voi vuoriksi nimittää. Sellaisia ei koto-Suomessa ole.

Aivan sillan vierestä on mahdollista lähteä eripituisille patikkapoluille, parista kilometristä reiluun kymmeneen kilometriin. Jos liikkuminen tuottaa hankaluuksia, pikkubussillakin pääsee perille sillan kupeeseen.

Villikissa on mahdollinen vaikka ei kovin yleinen Saksan luonnossa. © Saksan valtion matkailutoimisto

Ennen matkaa olen lukenut, että Saksassa on erinomaisesti hoidettuja vaellus- ja pyöräreittejä noin 200 000 kilometrin verran. Valinnanvaraa siis riittää.

Sillan ylityksen lisäksi suunnitelmissa on tehdä enintään kymmenen kilometrin pituisia päiväpatikointiretkiä Hunsrück-Hochwaldin kansallispuistossa. Se on nuorin Saksan 16 kansallispuistosta, avattu vuonna 2015. Sitä ympäröivät kaupungit Idar-Oberstein, Birkenfeld, Hermeskeil, Morbach ja Nonnweiler.

Onkohan päivästä tulossa liiankin aurinkoinen patikointia ajatellen? Onneksi isot puut, yli sata vuotta vanhat pyökit langettavat varjojaan polun päälle. Kävely pyökkimetsässä on todella miellyttävää.

Varsinaiset vaelluskenkäni olisivat olleet turhan raskaat ja kuumat, tukekevilla lenkkareilla pärjää ihan hyvin.

Vaellus- ja pyöräreittejä löytyy noin 200 000 kilometriä. © Saksan valtion matkailutoimisto

 

 

 

 

 

 

 

 

Kävely yli sata vuotta vanhassa pyökkimetsässä rauhoittaa mielen. © Saksan valtion matkailutoimisto

Opas kertoo, että ennen metsässä kasvoi pelkästään pyökkejä, mutta aikojen saatossa paikalliset ihmiset istuttivat sinne kuusia, koska ne kasvoivat nopeasti ja niistä saatiin polttopuita myyntiin. Nyt pyökkejä taas suojellaan.

Kansallispuistoissa suojattu luonto voi toteuttaa alkuperäistä omaa dynamiikkaansa esteittä, mutta luonnon paluu lähelle alkuperäistä olotilaansa vie aikaa, jopa vuosikymmeniä.

Reitin varrella on pari jyrkkääkin nousua. Kyllä tämä kuntoilusta käy!

Vilkuilen sivuilleni, sillä villikissakanta on täällä Keski-Euroopan laajin. Kohtaamista villieläimen kanssa en kaipaa, vaikka luontomatkalla olenkin. Kissat pysyttelevät piilossa.

Kelttien rakentama suojamuuri tekee vaikutuksen keskellä metsää. © Richard Rooney

Valtava kiviröykkiö tulee eteemme Otzenhausenissa – keskellä metsää! Kelttien rakentamaa suojamuuria on säilynyt uskomattoman pitkä – ja korkea – pätkä meidän nykyihmisten ihmeteltäväksi.

On merkillistä, miten tällainen määrä kiviä on aikoinaan saatu raahattua kasaan ja vieläpä pysymään paikoillaan. Kelteistä pitää lukea kotona lisää.

Viiden päivän luontoreissumme on hurahtanut nopeasti. Etukäteen olin lyönyt Saksaan niin vahvan teollisuusmaaleiman, etten ollut tullut edes ajatelleeksi, että se voisi tarjota matkailijalle näin mahtavia luontoelämyksiä.

Ja tämä oli vasta alkua. V

Näin pääset perille

© Saksan valtion matkailutoimisto

Hunsrück-hochwaldin kansallispuisto sijaitsee noin 145 kilometriä lounaaseen Frankfurtin lentokentältä ja noin 96 kilometriä itään Luxenburgin lentokentältä. Kätevää on jatkaa matkaa vuokra-autolla. Myös junalla pääsee kansallispuiston viereen. Majoituskohteesta voi pyytää kuljetusta asemalta hotelliin ja kansallispuistoon. Myös Geierlay-riippusilta sijaitsee lähellä.

Opastettuja, maksuttomia kierroksia kansallispuistossa järjestetään toukokuusta lokakuuhun. Alueella voi tehdä sekä patikointi- että pyöräretkiä. Noin 80 kilometrin pituinen pyöräreitti kulkee välillä Nonnweiler-Mörschied.

Kansallispuistoalueen palvelut ovat vielä kehittelyvaiheessa, mutta parkkipaikat, kahviloita ja WC:t löytyvät.

Lisätietoja: www.germany.travel.fi, www.nationalpark-hunsrueck-hochwald.de, www.geierlay.de

Teksti:Eeva Tala
Avainsanat: kansallispuisto, kulttuuri, luonto, matkat, Saksa, ulkomaat, vaellus, Viva

Kommentit

Oma kommentti